Pauliina Perttuli, vuorovaikutusvalmentaja

Pauliina PerttuliOlen vuorovaikutusvalmentaja ja autan yhteisöjä ja yksilöitä kehittämään vuorovaikutusosaamistaan. Valmennan, koulutan ja konsultoin, jotta asiakkaani löytäisivät toimivampia tapoja tehdä yhteistyötä. Vuoden 2014 alussa starttaan oman yritykseni, jonka valmistelut rullaavat näin vuoden 2013 lopulla hyvää vauhtia. Jatkan omalla toiminimellä samojen asioiden äärellä kuin nyt, mutta hieman uusin kujein.

Valmistuin Tampereen yliopiston puheviestinnän koulutusohjelmasta maisteriksi syksyllä 2011 sivuaineenani tiedotusoppi. Kandidaatin tutkintoni tein Helsingin yliopistoon, jossa opiskelin sivuaineinani kasvatustieteitä ja sekalaisia mielenkiinnon kohteita.

Vanhan koripallovalmentajani vinkistä päädyin opintojeni aikana opettamaan Tampereen teknillisessä yliopistossa puheviestinnän kursseja. Jäin koukkuun opettamiseen ja kouluttamiseen, mutta halusin testata myös muuta. Tein kaksi yliopistoharjoittelua eri ymypyröissä. Olin WWF Suomessa viestintäassistenttina ja YK:n kulttuurienvälisen dialogin hankkeessa New Yorkissa tutustuin puolen vuoden ajan kansainväliseen järjestöviestinnän kenttään.

Palasin kuitenkin kouluttamiseen. Olin käynyt opintojeni aikana Suomen Puheopistossa haastattelussa toimistoapulaisen paikkaan. En saanut työtä, mutta tämän työhaastattelun pohjalta minuun oltiin yhteydessä, kun Puheopistoon haettiin koulutuspäällikön äitiysvapaan sijaista. Otin paperini ulos yliopistolta ja aloitin reilun puolentoista vuoden pestin. Pienessä yrityksessä oli hienoa päästä tutustumaan valmennustyön ohella liiketoiminnan pyörittämiseen. Kun sijaisuuteni oli päättymässä, epämääräisen ”mitä haluan seuraavaksi tehdä?” -vaiheen jälkeen kirkastui ajatus omasta yrityksestä.

Työelämään solahtamista on auttanut ehdottomasti se, että puheviestinnän opinnoissa hioutuu väistämättä myös omat vuorovaikutustaidot. Ylipäätään työssäni vuorovaikutusvalmentajana puheviestinnän opinnot ovat osaamiseni vahva perusta, kun analysoin ja autan kehittämään erilaisia vuorovaikutustilanteita. Pääsen siis työkseni ratkomaan kysymyksiä, joista innostuin jo opiskeluaikana: Kuinka tehdä töitä yhdessä paremmin? Kuinka saada erilaiset ryhmät toiminaan tehokkaammin? Kuinka rakentaa dialogia? Kuinka esiintyä vaikuttavasti?

Olen löytänyt tämän hetkisen oman juttuni kokeilemalla. Aina välillä olen pysähtynyt pohtimaan, sytynkö niistä asioista, joista päiväni koostuvat. Kun vastaus on ollut kielteinen, olen pyrkinyt päämäärätietoisesti vaihtamaan suuntaa. Kun taas myönteinen, olen mennyt täysillä eteenpäin.